lähtöpäivä

18.6.2014
Herään aamulla ja tajuan et tänään on se päivä. Mää lähen kielimatkalle. Kolme viikkoa Maltalla oudossa isäntäperheessä. Monia ois saattanu pelottaa tuo ajatus, mutta mua ei pelottanu ollenkaan. Ei ees jännittäny vielä siinä vaiheessa. Söin aamupalaa, kävin suihkussa ja tein viimesii pakkailuita. Emmi laitto viestii et ne tulee kolmen maissa hakeen mua ja sen iskä nakkais meiät Ouluun josta mentäs liittymälennolla Helsinki-Vantaalle. Kello tuli kolme ja mua tultiin hakeen. Huikkasin heipat porukoille ja hyppäsin autoon. Ei jännittäny vieläkään. Päästiin Ouluun ja tehtiin lähtöselvitykset ja mentiin oottaa meiä lentoo. Seuraava muistikuva on siitä ku laskeudutaan Helsinkiin joskus 8 jälkeen muistaakseni ja mentiin hakeen laukkuja. Siinä vaiheessa mää aloin tajuta et mää oon oikeesti lähössä. Tätä mää oon oottanu kohta vuoden. Mentiin syömään Picniciin ja siitä Starbucksin ja Alepan kautta vapaalle penkille ja vallattiin se, koska ei nähty mitään tarvetta varata lentokenttähotellia koska kello oli yli 9 ja tapaaminen neljältä aamuyöllä enkä usko et kumpaakaan ois paljo nukuttanu. Yöstä ei oo kauheesti muistikuvia, kävin pari kertaa Alepassa ostaan ruokaa ja jonku lehen, räpläsin puhelinta enkä nukkunu sekunttiakaan.

19.6.2014
Kello on ehkä kolme ja aletaan raahautuu aulaan jossa kello 4 tavattas meiän liideri, EF lentokenttävastaava ja kurssikaverit. ja siinä vaiheessa jännitti ihan vähäsen ja se oli oikeestaan ainoo kerta koko matkan aikana.:D Näytettii varmaa vähä koomasilta ja väsyneiltä siinävaiheessa:D. Pikkuhiljaa siihen alko kerääntyy muutaki porukkaa ja tunnistin muutamia kasvoja joita olin nähny Myef:ssä. Lopulta Meiän liideri Auri tuli ja piti nimenhuudon, kertas tärkeitä asioita, tarkisti matkavakuutukset ja keräs sääntölaput. Sen jälkeen lähettiin tekeen lähtöselvitystä ja viemään laukkuja ja sinä jonossa jo alotin ekat tutustumiset. Laukkujen viemisessä kesti niin kauan, että turvatarkastuksen jälkeen mentiin suoraan koneeseen enkä ehtiny oikeen käyvä ostaan mitään ruokaa vaikka nälkä oli aika kova koska olin syönny viimeks kunnolla edellisenä iltana. Eka lento kesti pari tuntia ja se meni vieruskavereihin tutustuessa ja nukkuessa ja luojan kiitos saatiin leivät koneesta. Meillä oli välilasku Frankfurtissa ja noin tunnin vaihto eli käytii porukalla kattoon uus lähtöportti ja sitte saatiin hetki aikaa kierrellä ja aika moni suuntas pieneen kauppaan josta muistaakseni ostin suklaata että saisin vähän energiaa. Toinen lento kesti noin kolme tuntii ja sen kulutin samalla tavalla ku ekanki. Lopulta laskeuduttiin Maltan lentokentälle. Se fiilis ku astuit koneesta ulos ja kävelit bussiin, ilma oli ihanan lämmintä ja tuli muutenki ihan unreal fiilis et oonko mää oikeesti täällä. Sillon tunsin et näistä tulee mun elämän parhaat viikot♥ Ku kaikki oli saanu laukut niin tavattiin meiän paikallinen liideri Claudia joka jako kaikille vesipullon ja welcome packin jossa oli kirje, ef student card jolla sai alennusta mm subista ja vielä muistaakseni jotain muuta. Pakkauduttiin bussiin ja ajettiin satamaan josta hostit tuli hakeen meitä. Mun matka oli virallisesti alkanu.

oppitunnit

Joku pyysi viime postauksen kommenteissa postausta oppitunneista ja aattelin toteuttaa sen vaikka oon jo tehny yhen postauksen koulusta. Se kannattaa käydä lukemassa täältä jos ei oo vielä lukenu. Tässä on varmaan vähän samaa asiaa kuin tossa edellisessä postauksessa, mutta koitan keskittyä enemmän nyt oppituntiehin ja tarkemmin niiden sisältöön.

Meillä yks oppitunti kesti aina 80minuuttia ja arkipäivisin niitä oli aina kaks joko aamuäivällä tai iltapäivällä. Joissain kohteissa saattaa myös olla 4 kertaa 40minuutin tunnit. Kaikki oli tehny ennen matkaa lähtötasotestin myefssä ja niiden perusteella meidät oli jaettu tasoryhmiin. Mää olin siis tasoryhmässä 4.

Meillä oli international ryhmä jossa oli oppilaita Suomesta, Ruotsista ja Italiasta ja meitä opetti vuorotellen kaks maltalaista opettajaa. Tunnit ei ollu mitään vakavii ja opettajat koitti aina selittää jos ei ymmärtäny jotain sanaa. Yhtenä pivänä myös juhlittiin meiän toisen opettajan synttäreitä. Tehtiin myös paljo ryhmätöitä, pelattiin pelejä ja juteltiin eikä semmosia yksin kirjaan tehtävien tekemistä ollu oikeestaan ollenkaan. Tunnit meni yleensä suht nopeesti ja oli kiva olla aina pari tuntia sisällä pois auringosta.

Ekalla tunnilla saatii  meiän kirjat jotka oli Efn omat fast track kirjat. Saatiin siis tuo punainen fast track joka on jokaisella tasoryhmällä erilainen ja passport to learn johon kirjattiin tavoitteita ja opettaja aina tunnin jälkeen leimas sen. Tuo tais olla sama joka ryhmällä. Tuossa punaisessa kirjassa oli eri aihealueita esim urheilu, leffat, psykologia ja urheilu ja ekana päivänä äänestettiin mitä noista halutaan käydä läpi kolmmen viikon aikana.

Meillä oli myös ipad oppitunteja eli saatiin ryhmälle ipad ja tehtiin se tunti sitte sen kanssa erilaisia tehtäviä noista samoista aiheista mitä luettelin ylempänä. Mää tykkäsin näistä tunneista varmaan kaikista eniten! Ipad tunneilla tehtiin myös mytake videot.

Ei kannata pelätä oppitunteja tai varsinkaan verrata niitä suomalaisen koulun enkun tunteihin koska mitään kielioppio tuolla ei oikeestaan käydä ja muutenki nuo on paljjo rennompii! Toivottacasti kerroin nyt semmosii juttuja mitä halusitte kuulla ja tästä oli apuu jollekki:-)

Pahoittelut aivan järkyttävistä kuvista, mun oli pakko ottaa nää puhelimella että saan tän julkastuu.

kaverit

Tosi moni varsinki yksin matkaan lähtevä miettii, että saako matkalta oikeesti kavereita matkan ajaksi ja sen jälkeen. Saa. Todellakin saa. Ennen matkaa kaikki kenen  kanssa puhuin sano kuin helposti kavereita saa tunnissa. Olin ihan varma että kavereita tuun saamaan, mutta en aatellu että se tapahtuis niin nopeesti ja että niistä ihmisistä tulis mulle niin tärkeitä myös matkan jälkeen. Tän kerran kokeneena voin oikeestii allekirjottaa sen täysin.

 Lentokoneessa ei saa valita ite paikkaa joten tutustuminen alkaa heti koneessa. Kaikki matkaan lähtijät on samassa ja uudessa tilanteessa lähdössä matkalle ilman vanhempii eli puheenaiheitakin pitäs riittää. Lisäksi kielmatkoille lähtijät on yleensä iloisii, avoimii, ulospäinsuuntautuneita ja haluja tutustuu uusiin ihmisiin. Näin kävi myös mun kohalla. Ekat kaverit sain jo jonossa ku vietiin laukkuja ja seuraavan koneessa. Seuraavana päivänä osasin jo kaikkien meiän ryhmäläisten nimet ja meitä oli yli 30. Meille alko muodostuu myös pari pienempää porukkaa ja jokainen löysi oman jossa oli samanhenkisii ihmisii eikä kukaan jääny hetkeksikään yksin.  Meiän porukassa oli 15 ihmistä ja ollaan vieläki kaikki yhteyksissä ja ollaan nähty matkan jälkeenki ja nyt lähiaikoina ois taas suunnittelilla joku tapaaminen. Syksyn aikana oon kans matkustin kolme kertaa Helsinkiin iha vaan näkeen kielimatkakamuja ja välillä myös hoitaan vähän ambassadorjjuttuja.

Koska meiän aktiiviteettiryhmä oli suomalainen niin peljkästään koulussa en ehtiny solmii kovin vahvoja kontakteja ulkomaalaisiin, mutta pääsin silti tutustumaan moneen huipputyyppiin ja heidän kulttuuriin. Meiän host perheessä oli myös tosi mukavia italialaistyttöjä! Ens kesänä Kaliforniassa myös aktiiviteettiryhmät on kansainvälisii eli ulkomaalaisiin tutustuminen on yks juttu mitä ootan ens kesältä enemmän ku ootin tänä kesänä.

Matkalta saatujen ihmisten lisäksi EF on antanu mulle myös paljon kavereita ambassador toiminnan myötä. Vaikka kaikki ei aina meniskään niinko Strömsöössä (joo entiiä miten se kirjotetaan oikeesti:'D) niin kannattaa liittyy tähän uusien kavereittenki takia. Meillä on tosi hyviä keskusteluja meiän wappiryhmässä ja kaikki jaksaa kuunnnella tarinoita kielimatkoista ja saa kuulla muitten kokemuksii ja kivoja yksityiskohtii muitten matkoista. Moni on myös lähössä uudelle matkalle niin on kiva ootella matkaa yhessä ja tsempata kaikkia keräämään viimesiä pisteitä!